maanantai 19. kesäkuuta 2017

Valtuustoaloite valtuuston palkkioista

Valtuustoaloite 19.6.2017: Luottamustehtävien palkkiotason lasku lain asettamalle minimitasolle

Taustaa:

Oulun kaupunki kärsii edelleen pitkään jatkuneesta talousahdingosta ja velkaantumisesta, joiden korjaamiseksi valtuusto ei ole saanut tehtyä juuri mitään. Leikkausten ja tehostamisen aikana on päättäjien erityisesti osoitettava vastuullisuutta palkkioidensa suhteen. Kun kuntalaisilta leikataan enenevissä määrin, on luottamustehtävien nykyinen, entisestään kesäkuun alussa korotettu taso suoranainen loukkaus veronmaksajaa kohtaan. Luottamus päättäjiin säilyy vain, jos he ovat veronmaksajan kanssa samassa veneessä. Kun muualta leikataan, on vain kohtuullista ja reilua, että leikkaajat itse osallistuvat talkoisiin. Valtuusto on epäonnistunut tehtävässään kaupungin talousongelmien ratkaisemisessa, ja myös tulosvastuu huomioiden on palkkioiden korotus epäonnistuneesta työstä täysin holtitonta.

Luottamustehtävien ylimääräiset palkkiot tuovat myös taloustilanteesta riippumattomat haittavaikutuksensa kuntapolitiikkaan. Ne luovat taloudellisen motiivin sille, että luottamustehtäviin hinkuvat hekin, joilla ei osaamista tai kiinnostusta itse tehtävään ole. Ne myös luovat motiivin tarpeettomien tehtävien ja elimien keksimiselle, kuten vaikkapa viiden valtuuston varapuheenjohtajuuden perustamiselle. Koska varsinkin puheenjohtajuudet ovat tuottoisia paikkoja, tulee luottamustehtävistä kuntapäättämisen sijaan poliittisen suhmuroinnin välineitä ja tavoitteita. Raha luo houkutuksen demokratian vastaiseen toimintaan, kuten oman äänestäjäjoukkonsa suhteellista kokoa suuremman luottamuspaikkamäärän tavoitteluun tai vaikkapa pienryhmän syrjäyttämiseen luottamustehtävistä kokonaan.

Luottamustehtäviin hakeutumisen ei tule olla rahan ansaitsemista vaan vilpitöntä halua vaikuttaa kotikunnan asioihin. Luottamustehtävien palkkioiden poisto olisi sekä symbolisena eleenä kaupunkilaisissa luottamusta herättävä että paikallisdemokratian toteutumisen kannalta monia ongelmia korjaava. ASYL ei nosta mitään palkkioita kokouksista tai koulutuksista, mutta merkittävän muutoksen aikaansaaminen vaatii koko valtuuston asennemuutosta. Lehtitietojen mukaan palkkioihin kuluu vuosittain noin miljoona euroa, ja tämä summa ei edes sisällä kaikkia kuluja.

Vaikka kokonaisuutena miljoona on kaupungin taloudessa pieni summa, muodostuu pienistäkin säästöistä suuri vaikutus riittävän laajasti toteutettuna, ja kyseessä olisi myös vastuullisuutta osoittava ele kaupunkilaisille. Miljoona euroa kuluu lähinnä 67 valtuutetun palkkioihin. Mikäli jokainen oululainen kustantaisi kaupungille yhtä paljon kuin keskimääräinen valtuutettu, tuottaisi se kaupungille 2,3 miljardin euron ylimääräisen menoerän. Niin kalliita nämä 67 miestä ja naista ovat.

Lisäksi tiettyjä korvauksia, kuten pienen mittaluokan ansionmenetyskorvauksia, myönnetään tällä hetkellä ilman tositteita. Mikäli haettava ansiomenetyskorvaus on alle 8 euroa tunnilta, ei hakijan tarvitse edes todistaa käyvänsä töissä. Korvauksia tulisi myöntää vain todistettujen kulujen osalta, ja matkakulujen suhteen ainoastaan edullisimman matkustusmuodon mukaan. 

Aloite:

ASYL-valtuustoryhmä ehdottaa, että valtuuston on muokattava luottamustehtävien palkkiosääntö Suomen lain mukaiselle minimitasolle eli toi.meenpantava kokouspalkkioiden lakkauttaminen ja siirryttävä yksinomaan luottamustehtävän hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen esitettyjen tositteiden pohjalta.

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Väärä kansikuva

Sain taas vaihteeksi 18.6.2017 klo 14.30 kirjoituskiellon Facebookiin. Syynä on se, että vaaliehdokassivullani oli kuva Scaniasta. Tällä hetkellä en voi edes vastata yksityisviesteihin.

Facebook poisti kansikuvani sillä perusteella, että se rikkoo yhteisönormeja ja sain siitä hyvästä 30 päivän kirjoituskiellon:





Ymmärrän hyvin yhteisönormit ja -säännöt, mutta kun ei voi koskaan etukäteen tietää, mikä on niiden vastaista ja mikä ei, on hyvin hankalaa toimia niiden mukaisesti. Mikä ihme tuossa kansikuvassa muka on yhteisönormien vastaista?

Aika hurja tilanne.

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Marko Forss kiihotti kansanryhmiä vastaan

Törmäsin eilen luotettavan median artikkeliin ja järkyttyneenä havahduin Marko Forssin ylläpitämään viharyhmään, jossa avoimen rasistisesti lietsotaan ja levitään vihaa. Tiesin jo, että Suomessa ei saa tekstittää videoita tai pitää laittomia kylttejä laillisissa mielenosoituksissa, mutta se, että sallitun puheen määrittelijä ja vihapuhemuistion luoja itse syyllistyy kiihottamiseen kansanryhmää vastaan tuli minulle totaalisena järkytyksenä ansiokkaan suomalaisen huippujournalistin ansiosta tietooni. Aihetta käsittelen myös tässä YouTube-lähetyksessä: https://www.youtube.com/watch?v=fR2vHSoUC44 

Mutta kun YouTube-lähetys kestää vain hetken ja rasismi ikuisuuden, en tyytynyt vihapuhumaan aiheesta vaan äärimmäisen järkyttyneenä tein seuraavan rikosilmoituksen:

Hei,

tämän luotettavan median artikkelin mukaan Marko Forss oli erään Facebook-viharyhmän ylläpitäjänä 28.4.2017 saakka. Tässä viharyhmässä kiihotettiin kansanryhmiä vastaan, ja ylläpitäjänä Marko Forss on vastuussa kaikista kirjoituksista. Liitteenä Marko Forssin oletetusti viimeinen viesti kyseiseen viharyhmään.




Marko Forss on näiden JSN:n ja Yleisradion faktantarkistaja Johanna Vehkoon tarkastamien tietojen mukaan laiminlyönyt totaalisesti tehtäväänsä viharyhmän ylläpitäjänä ja antanut rasismin rehottaa kuvottavalla tavalla.

Laiminlyönnin rangaistavuudesta säädetään rikoslain 3 luvun 3 §:ssä. Rikoslain 3 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan laiminlyönti on myös rangaistava, vaikkei laiminlyönti ole nimenomaisesti säädetty rangaistavaksi jos tekijä on jättänyt estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen (eli ns. epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena). Tällainen oikeudellinen vastuu voi perustua esimerkiksi tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen.

Ylläpitäjän vastuu voi sen sijaan perustua siihen, että ylläpitäjä, tullessaan tosiasiallisesti tietoiseksi ylläpitämällään sivustolla olevasta (muun tuottamasta ja saataville asettamasta) lainvastaisesta aineistosta, joutuu itse harkitsemaan yleisön saatavilla olevan aineiston oikeudellisen luonteen ja sen mikä merkitys on sillä, että hänen ylläpitämällään sivustolla on esillä sisällöltään lainvastaista aineistoa. 

Jos ylläpitäjä, tultuaan tosiasiallisesti tietoiseksi saatavilla pidetystä aineistosta, päättää sallia aineiston esillä olon jatkumisen, ottaa hän itse myös oikeudellista vastuuta aineiston levittämisestä. Kun ylläpitäjä tästä eteenpäin tietoisesti sallii lainvastaisen aineiston olevan ylläpitämällään sivustolla yleisön saatavilla, kysymys on hänen kohdallaan tunnusmerkistön mukaisesta aktiivisesta aineiston pitämisestä yleisön saatavilla (eli tästä lähtien aktiivisesta teosta). 

Eduskunnan lakivaliokunta vastasi edellä esitettyyn kysymykseen ylläpitäjän vastuusta myöntävästi katsoessaan mietinnössään 39/2010 vp, että lainvastaisen aineiston "saatavilla pitäminen" voi ulottua myös sivustojen ylläpitäjään, joka ei ole laatinut aineistoa, mutta joka teknisesti myötävaikuttaa aineiston levittämiseen. 

Lakivaliokunta on toisaalta myös korostanut tahallisuusvaatimuksen rajoittavaa merkitystä tässä yhteydessä. Ylläpitäjän rikosoikeudellinen vastuu edellyttää tahallisuutta eli ennen kaikkea tietoisuutta aineiston lainvastaisuudesta. Lakivaliokunnan mukaan käytännössä kyse voi olla esimerkiksi siitä, että ylläpitäjän huomiota kiinnitetään sivustolla olevaan lainvastaiseen materiaaliin, mutta tällaisesta tiedosta huolimatta ylläpitäjä tietoisesti sallii aineiston pitämisen sivustollaan, eikä ryhdy toimenpiteisiin sen poistamiseksi sivustolta, vaikka se olisi ylläpitäjälle teknisesti mahdollista.

Esitutkintaa koskevaa aloittamiskynnystä arvioitaessa varovaisuusnäkökohdat puoltavat tässäkin yhteydessä tulkintaa, jonka mukaan ylläpitäjän/sen rikosvastuu voidaan katsoa alkavan vasta tietyn kohtuullisen reagointiajan kuluttua siitä, kun tämä on tosiasiallisesti tullut tietoiseksi nyt puheena olevasta aineistosta. Ylläpitäjän tulisi lähtökohtaisesti poistaa tällainen viesti yleisön saatavilta viipymättä sen jälkeen kun poistaminen on tullut tosiasiallisesti mahdolliseksi.

Marko Forss on todennut luotettavan median edustajalle näin:

”Olen kuullut, että toiminta ryhmässä on johtanut esimerkiksi puhutteluihin eri poliisilaitoksilla, mutta näistä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Ainakin yksi tapaus on ohjattu syyttäjälle selvittelyyn, koska epäilyt kohdistuvat poliisin toimintaan ryhmässä”

Hän on siis ollut täysin tietoinen viharyhmässä levitetyistä vihaviesteistä. 

Marko Forss jatkaa:

”Poliisin käyttäytymisvelvoitteen osalta voisi todeta, että myös poliisilla on sananvapaus. Erityisesti kun toiminta tuossa ryhmässä tapahtuu kaikkien osalta vapaa-ajalla, eikä viran puolesta.”

Tässä hän valehtelee, sillä poliiseja koskee laissa säädetty käyttäytymisvelvoite. Sen mukaan poliisin on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ”ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon”.

Toisin sanoen, sillä, lietsooko poliisi vihaa vapaa-ajallaan tai virka-aikana, ei ole mitään merkitystä. Tämän pitäisi Marko Forssin poliisina tietää. On erityisen moitittavaa ja kuvottavaa, että hän julkisuudessa virka-aikana levittää paitsi vihaa, myös väärää tietoa.

Myös poliisin ylijohto on ollut tietoinen suljetun Facebook-ryhmän olemassaolosta. Johdon mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole poliisin viestintäkanava, vaan salainen, yksittäisten henkilöiden ylläpitämä ryhmä. Sillä, onko ryhmä salainen vai ei, ei ole mitään merkitystä kuten yllä on perusteltu.

Pyydän poliisia tutkimaan Marko Forssin ja muiden asiaan liittyvien epäiltyjä rikoksia.

Vaadin Marko Forssille rangaistusta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi vaadin että jokaikistä sinne kirjoittanutta henkilöä kuulustellaan henkilökohtaisesti. Myös jokaista ylimmän johdon jäsentä on kuulusteltava yksityiskohtaisesti.

Kun tutkinta on suoritettu, esitutkintapöytäkirja tulee postittaa minulle.

Pyydän Marko Forssia ja poliisin ylijohtoa tutustumaan tähän Marko Forssin, Mika Illmanin, Pia Holmin, Simo Kolehmaisen ja Juhani Vuorisalon työryhmän 21.12.2012 laatimaan 59-sivuiseen raporttiin, jossa käsitellään rangaistavan vihapuheen levittämistä Internetissä: 


Suomessa on tietysti sananvapaus, mutta mitä tahansa ei voi nettiin tai minnekään muuallekaan suoltaa. Laki ei salli kokonaisen kansanryhmän leimaamista.

Netissä esiintyy kaikenlaista vihakirjoitusta. Pidän valitettavana sitä, etteivät kirjoittajat aina tajua tekevänsä väärin.

Asiallinen keskustelu on lähes mahdotonta, sillä häirikkökeskustelijat pystyvät suojautumaan anonyymilla nimimerkillä tai piiloutumaan salaisiin ryhmiin.

Asiallinen pakolaiskeskustelu jää helposti rasistisen kirjoittelun jalkoihin.

Tietyllä tapaa tässä on surullista se, että jos Forssilla on kova agenda saada turvapaikanhakijatilannetta paremmaksi esimerkiksi tämän kaltaisilla asiattomuuden ja laittomuuden rajamailla olevilla kirjoituksilla, hänhän vain siirtää keskustelua siihen, onko keskustelun sävy oikea. Tietyllä tavalla asiallinen maahanmuuttokritiikki häviää tappelun sekaan.

Moni nettikeskustelu kiihtyy kenties tahattomastikin lain väärälle puolelle esimerkiksi, kun puhutaan turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista.

Poliisin tulisi ymmärtää, että sosiaaliseen mediaan ei voi kirjoitella julkisesti mitä tahansa.

Parempaa netin keskustelukulttuuria odotellessa.

Ystävällisin terveisin,
Junes Lokka
kaupunginvaltuutettu, asyl